MIKSI SUOMEN METSIÄ KASVATETAAN LIIAN TIHEINÄ ?

Suomen hakkuista kuitupuuta on 67 % ja tukkia 33 %. Tämä suhde on huono monestakin syystä. Sen pitäisi olla päinvastoin.

Harvemmassa (EH:n eli ensiharvennuksen jälkeen 600 runkoa/ha ja siitä 8-10 v kulutta väljennyksen jälkeen 350-400 r/ha) ja nimenomaan parhaita koivun ja kuusen valtapuita kasvattaminen tuottaisi terveempiä ja tuhokestävämpiä metsiä. Hakkuukertymä tällöin on vain 30-40 m3/ha, jos riukumetsän lähtötiheys on ollut n. 1000 – 1300 r/ha.

Kuusikoissa ja koivikoissa EH pitäisi tehdä heti kun harvennuspuista saadaan yksi mitat täyttävä pölkky. Näin taataan riukumetsän latvusten voimakkuus, hyvä kasvu ja voimakas juuristo kovia tuulia vastaan. Tuuhea latvus on hyvä suojakeino myös hyönteistuhoja vastaan.

Väljennys tukinkasvatustiheyteen (400  -350 r/ha) tulisi tehdä ennekuin puut alkavat stressaantua ja karsiintua yhtään, jolloin tukkisaantoakin jo vähän tulee, mutta silti hakkuu on enimmäkseen metsänhoitotoimi.  Väljennykselle on sopiva aika, kun oksistot alkavat hangata toisiaan ja stressaantuvat siitä, jolloin myös kasvu alkaa heti pudota.

Aivan terveissä, järeissä ja tuuhealatvuksisissa metsissä myös 150-200 r /ha olisi hyvä vaihtoehto loppukasvatustiheytenä 350 r/ha jälkeen, joka metsänomistajalle kannattavasti lykkäisi päätehakkuuta myöhemmäksi.

Metsän kenttäkerroksessa olisi näin valoa, elämää ja monia lajeja ja maanperä olisi tämän takia elävämpää ja sitoisi edemmän hiiltä ja auttaisi valtapuut parempaan kasvuun. Terveessä metsässä, jossa pohjavesi toimivalla ojituksella pidetään min 40 cm syvyydellä, kasvuun sitoutuvasta hiilestä menee maan alle 70 %.

Suuri tai jopa ylimäärä tukkeja takaisi hyvän raaka-ainepohjan sahoille ja rakennusmateriaaleille, joka on nyt liian niukka. Silloin sahoilla olisi mistä valita ja tuotteiden laatu kohenisi. Uudet rakenteilla olevat suursahat lisäävät tukkien niukkuutta.

Jos hallitus käyttäisi verotuksessa piiska- / porkkana ohjailua, puurakentaminen saataisiin helposti ja nopeasti valtavirraksi.

Metsänhoidon liian tiheään kasvattamiseen ohjaavat suositukset Suomessa eivät ole metsänomistajan, luonnon, ilmaston eikä talouden etujen mukaiset vaan kuiduttavan teollisuuden harjoittamaa ymmärtämätöntä teollisuuspolitiikkaa, jossa kuiduttava metsäteollisuus pääsee sanelemaan metsänhoitosuositus – työryhmän kautta kasvatuksen tiheyssuosituksia, jonka tuloksena metsää kasvatetaan liian tiheänä ja siis liian kuitupuupitoisena, joka on kasvattajalle myös täysin kannattamatonta.

Tosiasiassa huonolaatuisempien tukkien käyttäminen myös kuituteollisuudessa ei olisi mikään ongelma. Vaikka kantohinta/m3 olisikin korkeampi, hakkuu, lähikuljetus, kaukokuljetus, kuorinta tehtaalla, kuoriprosentti ja siis puusaanto olisivat kaikki ostajalle halvempia/m3, kuin pieniläpimittaisen kuitupuun käsittelyssä.

MHY, MTK, KML Tapio ja MMM ym. katselevat toimettomana sivusta, kun Suomi hukkaa mahdollisuuttaan kasvattaa riittävästi tukkia, tehostaa metsätaloutta ja ilmaston suojelua ja rakentaa puusta.