MIKSI LISÄRAVINTEITA KANNATTAA SYÖDÄ

Vessin asiantuntijakommentti HS 231121

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008412826.html

Aurinkolomalla ihmisen elimistössä on D:n taso on 100 – 150 nmol/l.

Tätä voi siis pitää luonnon asettamana terveellisenä tasona meille alun perin afrikkalaisille ihmisille.

D-vitamiinitutkijoiden mukaan tämä olisi edelleen terve ja hyvä taso immuunijärjestelmälle. Kun otattaa D:n testejä, tietää missä omat arvot ovat ja näin D:n lisäravinteilla voi eri vuodenaikoina passata niiden otolla oman arvon kohdalleen. D vit. on elimistössä supertärkeä kymmenissä bioprosesseissa, että näin kannattaa kyllä tehdä.

Monet asiaa tuntevat lääkärit, terveysasiantuntijat ja tutkijatkin ihmettelevät ja harmittelevat, miksi Suomessa D:n saantisuositukset ovat niin matalat ja vain 1/10 osa vielä 1960 luvulla Ylpön suosittelemista, joita on pudotettu ilman kovaa tiededataa.

Lääke- ja sairaanhoitoteollisuus hyötyy valtavasti D-vitamiinin ja muistakin ravinnevajeista, koska ne lisäävät sairastuvuutta. Tällaisten juttujen taustalla voikin olla, ainakin epäsuorasti, sairaanhoitoblokin tahto ja tarpeet.

Kaikki kotieläimet saavat runsaasti lisäravinteitä, vaikka niiden rehut ovat puhdistamattomia, luonnollisia ja kuumentamattomia.

Kukaan ammattikasvattaja ei pitäisi kotoeläimiä pelkästään perusrehun varassa. Jos eläimet eivät saa lisäravinteita, sillä tiedetään varmasti, että sairastuvuus lisääntyy ja kasvu sekä lisääntyminen huononee.

Eläimet (myös hirvet metsässä, joille annetaan nuolukivi) syövät myös itse vapaaehtoisesti melko ”pahanmakuista” eri astiassa tarjolla olevaa lisäravinneseosta, koska ne vaistoavat sitä tarvitsevansa huolimatta ihannedieetistä.

Meillä yleisesti väestössä todettua ravinnepuutteita ovat rauta, D-vitamiini, foolihappo, B12 vitamiini, seleeni, magnesium, omega3 rasvat, jodi ja sinkki.

Pienet ylimäärät näistä eivät aiheuta vaivoja, mutta puutteet heikentävät terveyttä. 1930-luvulla joitakin ihmisiä kuoli silloin muodiksi tulleeseen D-vitamiinin heidän syötyään sitä 30.000 – 50.000 mcg/pv viikkokausia.

Suomalaiset kärsivät vakavasta kuidun puutteesta 13 g/pv kulutuksellaan. Kivikauden ihminen söi sitä 100 – 200 g/pv, jos ruokaa oli riittävästi saatavilla. Kuidun puutteesta johtuen suolistovaivat ovat meillä hyvin yleisiä.

Ihmisen metabolialle sopiva luonnollinen energian kulutustaso on liikkumisen takia ainakin 1.5 kertaa nykyisen sisäelämisen tasoa korkeampi eli miehillä 3000-5000 kcal ja naisilla 2000-4000 k kcal.

Tämä ruokamäärä sisältäisi myös paljon enemmän suojaravinteita, joiden tarve kehossa on hyvin vähän riippuvainen kaloritasosta.

Tarvitsemme kaikkiaan 24 ravinnetta, joilla keho haluaa tehdä joka päivä n. 3500 biokemiallista ainetta. Jos ravinteissa on vajausta, jotain tärkeää jää heti tekemättä ja terveys kärsii.

Ihmisen vähäisistä syömistä kaloreista yli puolet on nykyään arvottomia puhdistettuja (ja lihottavia) hiilihydraatteja tai moniprosessoituja teollisia siemenrasvoja, joissa hivenravinteita on olemattoman vähän.

Loppu ruokakin tulee hyvin vanhoilta ja köyhtyneiltä pelloilta tai kasvihuoneista, joissa kasvit eivät saa juuri olenkaan hivenlannoitusta.

Näiden lisäksi suurin osaa ruuasta tulee kaukaa ja on hyvin vanhaa. Myös ruuan tekoprosessissa kotona tai teollisuudessa menetetään paljon ravinteita.

Kemiallinen viljely myrkyttää pois jo heikentyneiden ja vajaaravinteisten kasvien läheisyydestä homeita, rikkakasveja ja hyönteisiä. Ihmiset syövät osan myrkyistä ruuassaan.

Näiden tekijöiden summana ravinteiden saanti on todella aika surkeaa verrattuna kivikauden ihmisen suoraan luonnosta syömään runsaaseen ruokamäärään ja auttaa meitä ymmärtämään miksi meillä ravinnevajeet ovat yleisiä ja aiheuttavat ennenaikaista vanhenemista, monenlaisia vaivoja, energian puutetta ja sairauksia.

Lisäravinteilla ja superfoodeilla on paikkansa, mutta niitäkin pitää osata käyttää oikein, kuten lääkeitäkin.

Kääntäen, jos osaat oikein hyvin ravita itseäsi, vältyt suurimmaksi osaksi lääkkeiltä, ehkä kokonaankin.

On aika lapsellista ajatella (ja professorin suusta lähes järkyttävää), että suurimmaksi osaksi makeisista, eineksistä, pika- ja roskaruuasta kalorinsa saavat suomalaiset olisivat hyvin ravittuja.